perjantai 28. toukokuuta 2010

Ageja


Maanantaista jäi niin huono fiilis, että tiistai -aamuna ennen töitä oli pakko käydä agi-hallilla ottamassa kontaktit. Ensin tein helpotetut eli namilautasella ja sitten muutaman kerran ilman. Nyt tuli loppuun asti, mutta hitaasti. Plaah, treenattavaa riittää.


Keskiviikkona meillä oli kevään/kesän ensimmäinen ulkovuoro vesisateessa... Ryhmämme olikin niin aktiivinen, että peräti kaksi tuli paikalle, eli minä ja Leimu sekä Leena ja Retta. Ei jaksettu kovin montaa estettä kantaa kontista ulos, niin tehtiin pari kivaa pientä radan pätkää. Radalla oli keinu, hyppyjä ja pari putkea. Tosi mukava oli tehdä välillä kepitöntä ja kontaktitonta rataa! :D Leimu oli ihan ok, heti taas sain sille lisää vauhtia, kun itse juoksin kovempaa. Tosin Leimuhan ei tykkää yhtään vesisateesta, vaan se ehtii muun muassa siristellä silmiä.. Eli siihen nähden meni kuitenkin kivasti, että oli hyvin menossa mukana.


Minulla oli tänään teematreenien pitovuoro aiheena kepit ja lyhyt rata. Paikalle ilmoittautui peräti kaksi innokasta agiharrastajaa. Suunnittelin omasta mielestä tosi kivat keppitreenit ja vaikutti, että koulutettavatkin tykkäsivät. Mun on varmasti pakko ottaa Leimunkin kanssa se keppitreeni, nimittäin meidän kepithän tarvitsee lisää harjoitusta.

maanantai 24. toukokuuta 2010

Epikset


Tänään käytiin vaihteen vuoksi epiksissä testaa kontaktit. Radan alku oli mielestäni aika haastava, mutta selvittiin hyvin eteenpäin aina puomille asti. Puomilla kontakti oli hidas, mutta tuli oikeaan kohtaan, josta kehu ja vapautus, sitten oli putki ja A. A:n kontakti ei sujunut yhtä hyvin, Leimu jäi keskelle A:n alastuloa ja alkoi peräti piippaamaan, eli ei tiennyt mitä pitää tehdä. No lopulta hyppäsi alas, jolloin minä jouduin nostamaan koiran takaisin kontaktille, siitä sitten hurjat kehut ja äkkiä loppupalkalle.


Pohdintaa. Kyllä minä tiedän, mitä minä teen. Siinä täytyy olla oikeasti johdonmukainen, jos nyt olisin jättänyt nostamatta takaisin, niin se olisi tarkoitanut, että kontaktilta saa kisoissa hypätä yli. Mutta toisaalta selkeästi ei olisi pitänyt mennä epiksiin, koska se on näköjään todella epävarma paikasta edelleen. No mutta tiedän edelleen mitä pitää treenata ja itseasissa tällä hetkellä tiedän miten pitää treenata. Eli välillä namilautanen ja välillä ei.


Olin suunnitellut, että ilmoitan Leimun kesäkuun puolessa välissä Kouvolaan kisoihin, mutta oikeasti en voi, kontaktin paikka on liian epävarma. Mutta taidan olla riittävän hullu, ja ilmoitan sen sinne pelkästään hyppärille. Onhan sitä ennenkin ajeltu.


Giardiasta vielä. Koiramme -lehdessä oli juttu giardiasta, ja koirahan voi mennä  näköjään todella huonoon kuntoon, jos sitä ei diagnosoida ajoissa. Tässäkin siis koira oli joutunut tehohoitoon. Ne olivat saaneet tarkemmat ohjeet kuin me. Koira olis pitänyt pestä klooriheksidiinia sisältävällä shampoolla, minä pesin tavallisella. Matot, verhot ynnä muut olisi pitänyt pestä 60 asteessa tai sitten saunottaa. Mun kaikki tämän tyypppiset on pesty 40 asteessa ja pesulassa se yksi matto 30 asteessa. Lopuksi asunto olisi pitänyt desinfioida jollain kunnon aineella, minä olen käyttänyt vain normaalia saippuaa. Joten tässä heräsikin kysymys, että onkohan niitä öttiäisiä, josta voisi saada tartunnan. Voi voi. Ei sekään helppo juttu ollu.

perjantai 21. toukokuuta 2010

Agia + muuta


Tällä viikolla kävimme normaalisti vain keskiviikon ryhmätreeneissä. Jännityksellä odotin ontuisiko Leimu vai ei. Ei ontunut. (Eikä siis ole ontunut näyttelyviikonlopun jälkeen.) Tehtiin ensin radan pätkä, jossa oli puomi ja A, laitoin namilautasen kontakteille, meni hyvin. Seuraavaksi tehtiin mukava kieputuspätkä, jossa ei ollut kontakteja: Leimu oli loistava. Kolmanneksi vähän vaikeampi kieputuspätkä, jossa piti mennä putken suun ohi siten, että ei itse ollut välissä, no Leimuhan meni tietenkin putkeen. Tokalla kerralla tämä onnistui, kun itse hieman kaarsi kauempaa, niin päästiin putken suun ohi. Ihan loppuun jäi vielä aikaa, joten otin muutamat kontaktit. Vuorotellen ilman lautasta ja lautasen kanssa. Pysähtyi oikeaan kohtaan myös ilman lautasta, mutta puomi & A ovat hitaita, oli siellä lautanen tai ei.


Viime viikon siis Leimu oli hoidossa Mikkelissä, ja se viihtyi oikein mukavasti. Siitä on ihan huippua, kun saa olla päivät pitkät ulkona ja leikkiä päivittäin Lilon kanssa. Ja Leimu menee niin helposti Mikkelissä, kun se on niin helppo ja huomaamaton koira. Ja sitä ei ulkonakaan tarvitse vahtia.


Nyt taas vähän yritin aktivoitua tokoilun kanssa. Tehtiin muutamana iltana jotain pientä. Siihen pitäisi jaksaa panostaa.

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Outo ontuminen


En kyllä tajua edelleenkään eilistä ontumista. Eilen vähän ontui myös kotona, mutta tänään ei ole ontunut. Tässä tuli mieleen, että keskiviikkona leikkasin vahingossa yhden kynnen sillein, että verta valui, ja se oli juuri vasen takajalka. Mutta ei se sitä torstaina tai perjantaina ontunut, mutta se voi olla, että se sitä ontui. Nimittäin se ontuminen oli mielestäni juuri sellaista, että ei halunnut varata painoaan jalalle. Mutta edelleen lepoa. Ja Leimuhan on ensi viikon Mikkelissä hoidossa, ja tarkat on ohjeet annettu...

lauantai 8. toukokuuta 2010

Parikkalasta EVA


Käytiin Parikkalan näyttelystä hakemassa EVA ontumisen takia. Aamulla en huomannut ontumista, vaan mielestäni juoksenteli ihan normaalisti puolen tunnin irtipitolenkin. Mutta kehässä tosiaan ontui selvästi vasenta takajalkaa. Olin ihan järkyttynyt ontumisesta, niin en sitten tajunnu esittää koiraa, koska luulin, että ontumisen takia ei saada arvostelua. Kauhuskenaariot vain vilisivät silmissä. No mutta nyt ainakaan ei ontunut niin selvästi, joten aluksi kokeillaan pelkästään levolla ja katsotaan miten se tästä lähtee parantumaan. Voihan se olla vain jokin lihasvenähdys, ja eläinlääkäri varmasti aluksi sanoisi, että lepoa.


Tässä kuitenkin vielä Leimun arvostelu, tuomarina Marja Talvitie


Erittäin hyvän tyyppinen. Erinomaiset korvat. Kuonon tyvi saisi olla täyteläisempi. Hyvä ilme. Hyvä kaula ja runko. Riittävät etukulmaukset, mutta vielä löysät kyynärpäät. Hieman liian laskeva lantio. Hyvä karva. Ontuu hieman vasempaa takaraajaa, siitä syystä tänään EVA.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Aksaa!


Maanantaina kävin yksin vähän hallilla treenaamassa. Otin pelkästään puomia, jonne en enää laittanut namilautasta. Palkkasin pysähtymisestä kädestä. Pysähtyi, mutta puomi oli hitaampi kerta kerralta. No mutta oikeasti namilautasesta on päästävä eroon. SItten otin muutaman radan pätkän, johon sisältyi puomi (ei namilautasta). Meni ihan ok.


Tänään kouluttaja muistuttti minua niin yksinkertaisesta asiasta, jonka olin jo unohtanut, eli koira juoksee tasan niin kovaa kuin minä juoksen, joten juoksepa kovempaa. Ja jotenkin nyt olen alkanut viime aikoina hipsuttaa ja varmistelee, vaikka sille ei ole mitään tarvetta. Nyt kun juoksin kovempaan, niin kouluttaja sanoi, että Leimu oli vilkaissut mua hämmästyneenä, ja alkanut laittaa töppöstä toisen eteen vauhdikkaammin. No tämä oli jälleen hyvä muistutus. Keinu on meillä hidas, minusta se on hitaampi kuin pitkiin aikoihin. Siihen pitäisi myös panostaa, Leimu ei tykkää keikkamisesta, ääntä se ei ainakaan pelkää. Puomilla ei namilautasta, vaan palkkasin kädestä (oli ok), A:lla oli vielä namilautanen. Sekin on tosi asia, että kädellä palkkaamisestakin pitäis päästä eroon. Siis kontaktien opettaminen on helvetin vaikeaa! Seuraavalle koiralle opetan pysähtymisen ilman mitään apuvälineitä! Niin ja todellakin opetan sen pysähtymään, enkä tee puoltatoista vuotta ilman pysähtymisiä. Ai niin tänään tehtiin myös hypylle ja muurille onnistuneet takaaleikkaukset. Jee! Ja sitten tehtiin myös onnistunut sokean kulman leikkaus, eli koira jätetään selän taakse. Se sujui myös loistavasti.


Ensi viikosta tuleekin agien suhteen väliviikko, koska Leimu on näillä näkymin koko viikon Mikkelissä hoidossa. Mutta pieni tauko tekee varmasti vain hyvää. Nyt lauantaina suunnataan Parikkalaan näyttelyyn. Leimu on tiputellut karvaa siihen malliin, että saadaan varmasti arvosteluun vakiolause, turkki ei tänään parhaimmillaan. ;)

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Vappua


Vappua olimme viettämässä Siilinjärvellä. Leimulla oli reissussa koiraseurana venäläis-eurooppainen laika Viivi 1 v. Leimu ja Viivi eivät olleet aiemmin nähneet toisiaan, mutta juttuun tulivat hyvin. Viivi oli aika villi, ja kerran Leimu joutui sanomaan rumemmin Viiville, mutta muuten meni oikein kivasti. Tässä muutamia kuvia viikonlopusta.






Keskiviikon agitreeneissa treenattiin putkien vääriä päivä, ja treeneissä Leimu kääntyi hyvin sinne päähän putkea mihin pitikin. Myös Leimun vire oli hyvä. Kontaktit namilautasella ja vapautus heti.