keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Nose Work ja tokot

Ilmoittauduin Koirakoulu Nuuskun Non-Stop Nose Work -treeneihin sunnuntaille. En ole oikeastaan tehnyt yhtään Kaislan kanssa nose workia kurssin lopettamisen jälkeen. Ajattelin, että vähän erilaista aktiviteettia Kaislalle, ja ehkä jos sitä innostuisi tekemään treenjä myös kotona. Ennen treenejä tein pari muistutus treeniä eukalyptyksen hajusta. Kaisla teki kaksi treeniä. Laitoin makupalat rauhoittamaan heti sisään tulon jälkeen. Hyvin Kaisla muisti, mitä täällä tehdään. Kouluttaja sanoi, että Kaislan tekee töitä korkeassa vireessä, mutta vire ei ole liian korkea. Mutta toisaalta se ei saa enää yhtään tuosta nousta. Kaisla oli oikein pätevä. Palkkasin lelulla, koska lelupalkka on Kaislalle parempi kuin nami. Kurssilla oli myös sitä, että Kaisla haahuili omiaan. Nyt motivaatio on hyvä haistamisessa. Treenit oli oikein onnistuneet.

Maanantain tokoissa tehtiin jälleen paikkaoloa ja luoksetuloa omalla vuorolla. Ryhmäpaikkaoloissa en palkannut Kaislaa kertaakaan välissä, ja etäisyys oli metri. Seuraavan kerran annan välipalkkaa, ja pidän saman etäisyyden. Kaislan mielentila on rauhaton.

Nyt toko-treenit ovat jääneet aika vähäiseksi. Sisällä ollaan muistuteltu kapulaa, mutta on se vaan vaikea. Nyt olen tehnyt sitä, että Kaisla istuu noin metrin päässä. Minulla on kapula vähän maasta nostettuna kädestä. Pidän kapulasta kiinni, kun Kaisla hakee kapulan, ja täten estä tapporavistelun tekemisen ja kapulalla pelaamisen. Kun pitää nätisti kiinni, palkkaan. En tiedä, pääseekö tällä menetelmällä eteenpäin. Mutta joka kerta, kun Kaisla pääsee pelaamaan kapulan kanssa, se vahvistuu.

torstai 23. marraskuuta 2017

Treenejä

5.11. Käytiin lähikentällä treenaamassa. Tehtiin seuraamista tarjoamalla, oikean puolen seuraamista (vieri), ruutua, maassaoloa lelulla, luoksetuloa lelulla ja noutoa. Kokeilin maasta, ei olisi pitänyt... On se noudon luovutus vain todella vaikea.

6.11 Katin treeneissä tehtiin alokas läpi kokonaisuutena. Sujui todella hyvin. Toki jätöissä taisin näyttää lelua. Ryhmäpaikkiksessa olin todella lähellä, ettei pääse nousemaan. Sen verran olen Kaislaa nyt osannut lukea, että ryhmäpaikkiksessa sitä todennäköisesti ahdistavat toiset koirat. Koska on se vähän jännittynyt ja pälyilee. Koskaan kukaan ei ole tullut Kaislan luokse paikkamakuussa. Yritän saada siihen itsevarmuutta olemalla lähellä ja kun lähellä on saatu kesto. Niin sitten pikku hiljaa matkan pidetäminen.

13.11. Katin treenit. Paikkaoloissa lähti kerran. Omalla vuorolla oloja eri asennoissa. Luoksetuloa lelulla. Namialustalla paikkamakuuta. Pystyin kävelemään toiseen päätyyn asti. Se oli jonkinlainen ennätys.

16.11. Vuokrasin Lappeenrannasta uudesta koirahallista Akatemiasta puolen tunnin vuoron. Rakastuin halliin, se oli aivan ihana. Kaislan kanssa treenasin paikkaoloa, ruutua ja vähän seuraamista. Lopuksi leikittiin pitkään, oli kivaa!

20.11. Katin treeneissä ryhmäpaikkaolo taas ihan lähellä, Kaisla ei lähtenyt pysyi hyvin. Omalla vuorolla namialustalla paikkamakuuta, luoksetuloa lelulla ja yksi hieno ruutu.

Tänään Kaislalla oli Ninan hieronta. Kaisla oli aavistuksen jumissa, mutta ei mitenkään poikkeuksellisesti. Nyt pitää ryhdistyä blogin kanssa! Aika vähän on tullut treenattua. Ninan  hallista tulee varmasti jatkossakin sopivina aikoina vuokrattua hallia. Se on hyvä, kun voi vuokrata vain puoleksi tunniksi kerrallaan. Kaislalle ainakin puolen tunnin yhtäjaksoinen treeni on juuri passeli.





lauantai 4. marraskuuta 2017

Lähikentällä treenaamassa

Eipä ollutkaan viime viikolla viimeiset ulkotreenit. Niinhän se pakkanen vain lauhtui, ja tänään on ollut kuusi astetta lämmintä, joten lähikenttä oli ihan sula. Toivoin, että pakkanen kestää maaliskuulle asti, mutta toiveeni ei toteutunut.

Kaisla treenasi seuraamisen tekniikkaa, stoppeja ja maassaoloa lelulla (ei varsinaista paikkamakuuta) sekä teki muutaman noutokapulan palautuksen. Ja nepäs olivatkin ihan sika hienoja, ei yhtään mälväämistä. Heilutin lelua kunnolla, että Kaislan fokus olisi lelussa eikä suussa olevassa kapulassa. Milloinkohan sitä uskaltaisi kokeilla noutoa, että kapula olisi maassa...

Lunta siis oli jo ihanasti maassa. Järkkärin kanssa en ehtinyt kuvata, mutta muutama säälittävä kännykkäräpsy -todisteena. Myös eilen käytiin juoksemassa lentokentän ympäri. Neljän kilometrin juoksun jälkeen, Kaislan ravi alkoi olla rentoa. Mutta minkäs sille vois, jos hänestä juokseminenkin on ihan superkivaa! :D